Galmee Hadisotaa

“Dammaqaa! cubbuu gurguddaa isiniif himuu?
عربي Ingiliffaa Orduu
“Cubbuuwwan gurguddoon: Rabbitti waan biraa qindeessuu, Haadhaa fi Abbaa Galata dhabuu, Lubbuu ajjeesuu fi kakuu sobaa kakachuudha”
عربي Ingiliffaa Orduu
Torban balleessituu taate irraa fagaadhaa
عربي Ingiliffaa Orduu
''Ani shirkii irraa irra dureessa (sooressa) shariikotaati, namni hojii tokko hojjatee isa keessatti Ana waliin waan biraa qindeesse, isaa fi shirkii isaa nin dhiisa
عربي Ingiliffaa Orduu
Rabbiin hojii irraa hanqinuma inni qabuun waliin Jannata isa galcha
عربي Ingiliffaa Orduu
''Namni haala waan tokkollee Rabbitti hin qindeessineen Rabbiin wol gahe jannata seene, namni haala Isatti qindeessuun Isaan wol gahe immoo ibidda seene
عربي Ingiliffaa Orduu
''Namni waan hidhii isaa lameen gidduu jiruu (Arraba) fi waan luka isaa lameen gidduu jiru (Qaama saalaa) of naaf qabe jannatan isaaf of qaba''
عربي Ingiliffaa Orduu
''Jannanni gara tokkoon kessaniitti Haada kophee keessanii irra dhihaatti, ibiddis akkasuma''
عربي Ingiliffaa Orduu
Ibiddi fedhiiwwaniin haguugamte, jannanni immoo waan jibbamaan haguugamte
عربي Ingiliffaa Orduu
Muslimni lama (wol ajjeesuuf jecha) seyfii isaaniitiin yoo wal qunnaman, kan ajjeeses kan ajjeefames ibidd keessatti ta'an
عربي Ingiliffaa Orduu
Halalli ifa galaadha, haraamnis ifa galaadha
عربي Ingiliffaa Orduu
Rabbiin suuraa keessanii fi qabeenya keessan hin ilaalu, garuu kan Inni ilaalu qalbii keessanii fi hojii keessani
عربي Ingiliffaa Orduu
hojiin kamuu kan madaalamu niyyaadhaani, hunda namaatiifuu woma niyyate qofatu isaaf jira
عربي Ingiliffaa Orduu
Namoonni wohii qabeenya Rabbii haqaan maletti fedhanitti ittifayyadamu, isaaniif guyyaa qiyaamaa keessatti ibiddaatu jira
عربي Ingiliffaa Orduu
Ergamaan Rabbii -Rabbiin rahmataa fi nageenya isaan irratti haa buusu- irra hedduu waan jannata nama seensisu irraa gaafatamanii, akkas jedhani: "Sodaa Rabbiitii fi haala toluudha
عربي Ingiliffaa Orduu
Qulqullummaan wolakkaa iimaanaati, Al-hamdulillaahiin (faaruun hundi kan Rabbiiti jechuun) immoo miizaana guutti, Subhaanallaah fi Wal hamdulillaahiin (Rabbiin qulqullaa'e jchuu fi faarun hundi kan Rabbiiti jechuun) immoo ni guutani -yokaan ni guuutti- gidduu samiiwwanii fi dachii
عربي Ingiliffaa Orduu
Islaamummaa keessatti jecha tokko kan si malee nama biraa hin gaafanne naan jedhi, isaanis ni jedhan: “Ani Rabbitti amane jedhii eegasii irratti gadi dhaabbadhu
عربي Ingiliffaa Orduu
Rabbiin jannataa fi ibidda yeroo uumetti Jibriiliin -nagaan isarra haa jiraatu
عربي Ingiliffaa Orduu
Isaan lamaan kun adabamaaru, adabamuun isaanii waan guddaafii miti, tokkoon isaanii fincaan kan ofirraa hin qulqulleessine ta'e, inni kuun immoo gidduu namootatti kan namiimaan (walitti mufannaa namoota giddutti argamsiisuuf jecha haasaa tokko irraa gara kaanii geessuun) deemu ta'e
عربي Ingiliffaa Orduu
Dhugumatti, duniyaan tun mi’ooftuu magariisa, Rabbiin isii keessatti warra isin duratti dabran irraa bakka isin buuse, akkamitti akka hojjattan ilaala, Kanaafuu duniyaa eeggadhaa dubartootas eegadhaa
عربي Ingiliffaa Orduu
Namtichi tokko qiyaamaa irraa akkas jechuun nabiyyii gaafate -Rabbiin rahmataa fi nageenya isaan irratti haa buusu-qiyaamaan yoomi? nabiyyiinis ni jedhani: «maal qopheessiteef
عربي Ingiliffaa Orduu
Fakkeenyi hiriyyaa gaarii fi hiriyyaa hamaa akka nama miskii baatee fi nama beeloo afuufuudha.
عربي Ingiliffaa Orduu
Ergamaan Rabbii -Rabbiin rahmataa fi nageenya isaan irratti haa buusu- akkana jechuu kan heddummeessu turani: «Yaa kan qalbii garaggaggalchitu qalbii kiyya amantii kee irratti raggasisi
عربي Ingiliffaa Orduu
Dhimmi mu’uminaa akkam nama ajaa’iba, dhimmi isaa hundi gaarii dha. Sunis nama Mu'uminaa qofaaf malee nama kamiifuu miti
عربي Ingiliffaa Orduu
Dhukkubni tokko (ofii isaatii) dabruun hin jiru, faana ilaallachuun hin jiru, ji’a safaraatti faana ilaallachuunis hin jiru, sagalee Hurunguutin(simbirrootin) faana ilaallachuun hin jiru, Akkuma leenca irraa baqattutti nama dhukkuba qumaaxaa qabu irraa baqadhu
عربي Ingiliffaa Orduu
Ummanni kiyya hundinuu nagaa keessa jiraatu warra badii hojjatanii muldhisan malee
عربي Ingiliffaa Orduu
Rabbiin ol tahe namni guyyaa dilii dalage akka tawbatuuf harka isaa halkan diriirsa, namni halkan dilii dalage akka tawbatuuf guyyaa harka diriirsa, Hanga aduun dhihaa irraa baatutti
عربي Ingiliffaa Orduu
Adunyaa kana irratti akka keessummaa ykn nama karaa dabruu ta’i
عربي Ingiliffaa Orduu
“Mu'uminni cimaatu Rabbiin biratti mu'umina laafaa irra caala, irra jaallatamaasi, haa jennuu malee hunduma keessa kheyriin ni jira,
عربي Ingiliffaa Orduu
Namoota Jahannam keessaa kan amma dura isaan hin argin gosa lamatu jira, isaanis: Dhiirota alangee akka eegee horii qabatanii namaan rukutanii fi Dubartoota, uuffataa qullaa deeman, ofii jallatanii namas kan jallisaniidha
عربي Ingiliffaa Orduu
Hanga namni tokko qabrii nama biraa bira darbee akkana jedhutti qiyaamaan hin dhuftu: Osoon bakka isaa ta’ee natti tola
عربي Ingiliffaa Orduu
Hoolaa buburree fakkeeffamee duuti qabamee fidama
عربي Ingiliffaa Orduu
Ibiddi keessan ibidda jahannam qooda torbaatama irraa qooda tokkicha
عربي Ingiliffaa Orduu
Beekaatti ittiin dhaaddachuuf jecha beekumsa hin baratinaa, gowwootas ittiin falmuuf jechas hin baratinaa
عربي Ingiliffaa Orduu
Rabbiin karaa sirriif fakkeenya godhe
عربي Ingiliffaa Orduu
yeroo worra isa irraa waan wol fakkaate hordofu agarte isaani worri Rabbiin jedhe, isaan irraa of eeggadhaa
عربي Ingiliffaa Orduu
Namni tokko dilii hojjetee, eegasii ka’ee wuduu'a hin godhatee, eegasii Rabbiin irraa araaama hin barbaadee jennaan, Rabbiin isaaf araaramu malee hin hafu
عربي Ingiliffaa Orduu
{Ergasii wallaahi guyyaa san qananii irraa ni gaafatamtan}
عربي Ingiliffaa Orduu